Skidoo Safarin variaattori

Näin pyhien aikaan on aikaa fiksailla pienempiä ongelmia, varsinkin kun kelit ovat huonot eikä ajamaankaan oikein pääse.

Skidoossa on ollut ongelmia kytkimen kanssa, liikkeelle lähtö on vaatinut melkoisen kovat kierrokset sekä ollut hyvin 'repivä'.

Kakkosvari lähtee pyörimään herkästi kun käsin pyörittää eikä jarru ole päällä. Siispä on syytä purkaa ykkösvariaattori elikkäs kytkin ja tutkia mikä siellä jumittaa.

Ensin poistetaan remmin suojus, kaksi sokkaa vedetään pois jolloin suojapelti lähtee pois.

Sitten avataan pultin kantaan vasten taivutettu lukituslevy.

Varin voi näköään lukita kätevästi jämäkulmaraudan palalla. Lattaraudan pätkä toiminee myös..

Sitten vain keskipultti auki, lähtee normaalisti vastapäivään, 19mm kanta.

Kun pultti on irti, kierretään pari M6- pulttia paljastuviin reikiin ja kiritään pultteja tasaisesti, jolloin kytkimen koppa irtoaa.

HUOM on viisasta panna merkki osiin jotta ne saadaan samaan asentoon kasattaeassa. Tällä voi olla merkitystä tasapainoon.

Kopan alta paljastuu rulla-asetelma, joka keskipakovoiman avulla painaa kytkimen lautasia yhteen.

Rullien tulee pyöriä akselillaan, sekä varsien liikkua kevyesti.

Kytkinasetelma lähtee pois akselilta vetämällä käsin. Akselin neliömäinen pinta on syytä puhdistaa, pintaruosteen voi poistaa hiomapaperilla (esim 200 - 400).

Myös asetelman pinta,joka liukuu akselilla, on puhdistettava ja ruoste poistettava.

 Lisäksi asetelman sisällä on yksi puhdistettava osa. Tämän takia asetelma avataan (kaksi tuumakokoista pulttia).

Asetelman rullat ja niiden varret puretaan myös puhdistusta varten jos ne tahmaavat.

 Asetelman sisältä paljastuu kytkimen jousi.

 Jousen alla näkyy liukurengas, jonka ohjaamana kytkin liikkuu.

,

Renkaan tulee liukua kevyesti. Puhdistetaan/hiotaan ruosteet pois niin renkaan ulkopinnalta kuin asetelman sisäpinnasta.

Sitten kootaan osat takaisin, samoihin asentoihin kuin olivatkin.

Skidoon kytkimessä oli kaikissa kriittisissä paikoissa ruostetta, toinen rulla ei pyörinyt ollenkaan ja liukurengas oli tosi tahmean tuntuinen.

Puhdistuksen jälkeen kytkin toimi tosi hyvin, kytkentä muuttui pehmeäksi ja toistettavaksi.

Köyhanmiehen GPS kelkkaan

Tuli näin Joulun kunniaksi hommattua halpa Garmin Nuvi 40, Gigantista 80e.

Garminithan tunnetaan siitä että niihin saa tosi helposti kelkkareitit ja maanmittauslaitoksen kartat.

Ko. laitos on tarkoitettu autokäyttöön joten se ei ole vedenpitävä.

Tarkoitus ois virittää tuo 'ykköskelkkaan', r-evo lynxiin ja kokeilla miten tälläinen halpismalli toimii kelkkakäytössä.

Ensimmäisenä tuli kokeiltua tuota karttojen lisäämistä. Laitteen sisäiseen mustiin ei sovi MML:n karttatiedosto, joten se on helpointa laittaa muistikortille.

Tarkemmat ohjeet löytyvät esim. http://laaksola.net/kelkkareitit/.

Käytännössä nuo kaksi tiedostoa, reittitiedosto ja karttapohja, vain kopioidaan muistikortin /garmin/- kansioon ja homma on sillä taputeltu. Kun laitteen kytkee tietokoneeseen, näkyviin tulee sekä laitteen sisäinen muisti että ulkoinen muistikortti, erillisinä levyinään. Kansion voi luoda ja tiedostot voi siirtää suoraan laiteen ulkoiseen muistiin suoraan USB- kaapelin kautta.

 Sitten kokeilin kiinnittää laitteen kelkkaa. Päädyin käyttämään laitteen mukana tullutta imukuppijalkaa, tietenkin ilman imukuppia.


Oikealla olevassa kuvassa on ohjaustangon orkkisraiseri. GPS:n jalka on tarkoitus virittää alempaan kolmion muotoiseen aukkoon.




Ensin poistin imukupin sekä irroitusvivun poistamalla terästapin vipuosasta.

Tämän jälkeen etsin rikan joka oli suurinpiirtein jalan kiinnitysosan kokoinen. Sitten porasin siihen kolme reikää, sekä tein 10mm muovista saman kokoisen lätyn. Siihen reiät samoihin kohtiin ja vielä jalkaan. Käytin 4mm ruuveja. Kolmion muotoine aukko on noin 36mm korkea,joten reiät saa porattua jalkaan hyvinn

10mm muovilätykän tarkoitus on nostaa GPS:ä irti raiserin  päälle tulevasta vaahtomuovista.

Kiinniikkeen saa pujotettua paikalleen kun panee ylämutterit hollille, ja peruuttaa alimman ruuvin pois. Rikan on tarkoitus jäädä raiserin rungon sisään, kolmion muotoisen aukon taakse.

Kiinnike kutakuinkin paikallaan.

Kiinnike paikallaan. GPS sopii paikalleen eikä osu mihinkään kun tankoa kääntää.

Kaksi seikkaa vaatii vielä kehitystä:

1. Laitteelle on hoidettava virransyöttö kelkasta.
2. Jonkunnäköinen suojakotelo tarvitaan.

Näistä lisää myöhemmin...

Skidoo; uudet männät

 No niin männät ja muut osat saapuivat. Koko helahoita kustansi 140e, postikuluineen.

Toivottavasti halpismännät kestävät, ihan mitoissaa tuntuivat olevan.

Laatumäntä olisi maksanut toistasataa kipale.

 Eipä muuta kuin renkaat paikalleen, ja tapin sokka tuulettajan puolelta paikalleen. Sitten tappi hollille...

HUOM nuoli pakoaukkoon päin.

mäntä sylinteriin. Irtopyttyyn laitettaessa on helppo saada männänrenkaat puristettua sormin kasaan.

 Sitten mäntä/pytty-asetelma paikalleen ja samalla männän tappi tarjotaan kangen laakerin läpi.

 Sitten tapin sokka paikalleen.

Sama homma toiselle pytylle. Sitten imu- ja pakosarjat paikolleen, samoin kuin kannet.

 Loputkin osat paikoillaan.
















Samalla nippoihin rasvat, 3 nippaa löytyi telastosta ja 2 ohjauksen pystyakseleista.

Liukumuovit ovat vielä alkuperäiset.










Niin...lopputulemana kone rupesi käymään aivan kelvollisesti, tyhjäkäynnilläkin molemmat pytyt pysyivät käynnissä. Laitoksen sisääajoa täytyy jatkaa, kilsan verran tuli pellolla rullattua.

SkiDoon ihmettelyä

Seuraavaksi työn alle tuli tommonen SkiDoo Safari noin vuodelta 89.

Vikaahan vehkeestä tietty löytyy, toinen pytty käy huonommin kuin toinen, kierroksilla herää mukaan.Vika on helppo todeta kun ottaa tulpan johtoja irti, toinen ei vaikuta mitään ja toisella kone sammuu heti.

Konehan tässä on 377 yhdellä kaasarilla, joten se sulkee useat viat pois (säädöistä johtuvat erilaiset seokset jne)

Puristukset tuntuvat olevan kohtuu tasaiset, tulpan vaihto ristiin ei siirrä vikaa, ei myöskään jos puolat vaihtaa ristiin. Vika pysyy varin puoleisessa pytyssä.

Vaikuttaa että ko. pytty käy rikkaammalla, sen tulppa on ihan musta, samoin kuin männän pää. Tämä sulkee pois myös vuotavan stefan, sehän vetäisi seoksen laihalle. Muutenkaan vika ei ole särkenyt konetta, sillä on ajettu pitkään vika päällä.  Laiha seos olisi varmasti naulannut ko. pytyn kiinni.

Varteenotettava vikapaikka, bensapumpun kalvo oli myös ehyt, sen vuotaminen tekee juuri tälläisen oireen, jos pääsee imemään bensaa suoraan kampikammioon impulssiputken kautta.

Myöskään primer- pumppu ei tuntunut vuotavan kun siitä imi.

Kun vika ei tuntunut selviävä tempastiin kone palasiksi...

Männät on vaihdettu noin 2 tkm / 20 vuotta sitten. Siitä huolimatta ne olivat hyvin väljät, normi välys on 0.05 - 0.10 ja uusimisraja 0.20mm. Huonostikäyvään pyttyyn meni helposti 0.30mm luiska männän ja pytyn väliin joten pakko männät on uusia kun kone kerran tuli avattua.  Ilmeisesti männät olivat jotain kuralaatua,ehkä olleet väljät jo uutena, eivät ne noin vähillä kilometreillä  voi kulua noin väljiksi (kampikoneisto oli kevyen öljyn peitossa, männissä ei näkynyt leikkausjälkiä jne). Sylinteri oli täysin mitoissaan (62.00), männät jotain 61.70mm.

Tuli sitten tilattua uudet männät...jospa viikonloppuna pääsee kokoamaan. Samalla tilasin uudet kannen-, alapään-, imu- ja pakotiivisteet sekä uudet tulpat.
Saapa nähdä vaikuttaako nuo mitään...vähän skeptinen olo on.

Lynx R-evon lisäjakkaran selkänoja

Tähän väliin voidaan pistää juttua 08 Xtrimin lisäjakkarasta. Tehtaan jälijltä jakkara on melkoisen surkea esitys kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Lynx Xtrim 550 2008

Vanhasta konttorituolista otettu selkänoja päälystettiin keinonahalla ja kiinnitetiin paikalleen 16 mm putkilla.

Lisäistuin on pikakiinnitettävä, joten sen voi yksin ajaessa heittää talliin.

 Tälle vuodelle alle vaihtui Blade- sukset, värivalinta osui punavalkoiseen malliin.

loppukasailua

 Ohjaussarvet paikalleen...

samoin kuin varin remmi ja ykkösen suojakoppa.

Kuomu on kohtuukunnossa...paikalleen vain.

 Bensatankki on tässä mallissa ihan takana. Kokoa tankilla on 4 gallonaa elikkäs about 15 litraa.

Kulutukseltaan 300 kuution kone on sen verran taloudellinen että tankillinen riittää pitkään, näppituntumalla 100 km, kevyllä kelillä pitempäänkin.

Ohjausnivelet piti uusia,ulommista oli haulit kadonneet kokonaan ja sisemmät olivat ihan jumissa.

Uudet SKF nivelet olivat reilun pari kymppiä kappale..

Ohjaus on edellisen omistajan levittämä. Nyt CTRL- suksilla keula nousi ylemmäs ja suksien kantavuus paranee, samalle niiden keventyessä.




Laitos on nyt penkkiä vaille valmis. Tarkoitus on viedä penkki verhoilijalle. Hinta-arvio töineen oli 80 - 150 euroa näkemättä.

Suksiremontti

No niin,homma jatkui suksien

modernisoinnilla. Hyllystä löytyi ylimmääräiset, vähän ajetut Lynxin CTRLit.












Vanhasta suksesta leikattiin lehtijousi pitimineen irti

Etupään pitimeen hitsattiin siivet jotta se istuu kaarevaan sukseen.

Takakiinnike hitsattiin 5mm rautalevyyn kiinni.

Sitten jousi pultattiin sukseen kiinni 6mm rekipuilteilla.

Kärkilenkki ei mahdu enää kiinnikkeeseensä,siihen täytyy tehdä uudet kiinnikkeet.

 Alle mallaus...

Yamaha; Telaston kasaus

 No niin, näin syysmyrskyn aikana

 

on hyvä jatkaa kasausta.

Paikalleen menevä tela on hurjalla 8mm harjalla varustettu.











Ensin tela laitetaan vetoakselin puolelta paikalleen.

Sitten asennetaan kääntöpyöräasetelma sekä rullatelat.

Kone paikalleen...

ja pakoputki.












Seuraavaksi valmistetaan maailman ensimmäiset lehtijousilla varustetut CTRL- sukset.